Näin se veroale siirretään sujuvasti osinkoihin..
”Mutta eivätkö yritykset katso eteenpäin?
– Totta kai, ja kyllä sillä varmasti on monen ajattelussa ollut jo positiivisia seuraamuksia.
Toistaiseksi päätös onkin vaikuttanut lähinnä asenteisiin, Kokkila uskoo.”
Sillä lailla, sehän se auttaa työttömäksi jäävää, kun johtajilla on asenne muuttunut, ja pää täynnä positiivisia ajatuksia..
Missä kohtaa tulee se piste vastaan, että joku päättävässä asemassa oleva ihminen uskaltautuu sanomaan, että nyt loppuu tämä kusetus? Ja kuka silloin uskaltaa olla samaa mieltä? Ei minulla ainakaan enää usko riitä siihen, että yritysmaailmassa oikeasti alettaisiin toimia tässäkin uudistuksessa ajatuksena olleella tavalla, ennen kun ne siihen pakotetaan. Ei niitä osakesijoittajia kiinnosta Suomen taloustilanne, eikä sen työttömäksi jäävän duunarin talous, vaan oman pankkitilin saldo.
Metso 750, Ahlstrom 350, Lemminkäinen 500.. Kuka seuraavaksi? Näin se veroale puree. Eikö tuota veroaleakin voisi saada ehdolliseksi; Saat tämän ja tämän suuruisen veroalen, jos et ”sopeuta” toimintojasi, ja tämän suuruisen jos pystyt lisäämään vakituista henkilöstöä x-prosentin verran tilikauden alusta.
Paskan möivät, ei tule tapahtumaan!
On toinenkin mahdollisuus: Panostaa paikallisuuteen. Pieniin lähituottajiin, paikallisiin palveluntarjoajiin, ja pieniin kasvukykyisiin yksiköihin. Pitää opettaa mm. kunnat kilpailuttamaan siten, että pystyvät antamaan rakennus ym. muut urakat paikallisille toimijoille. Tämän jälkeen pitää panostaa infrastruktuuriin. Niin kuin olen jo ennen Sipilääkin moneen otteeseen sanonut: Nyt pitää rakentaa, korjata, ja sijoittaa tulevaisuuteen. Nyt se on halpaa, ja tekijöitä on tarjolla enemmän kuin tarpeeksi. Tulevaisuudessa ne satsaukset on joka tapauksessa tehtävä, silloin ne vain maksavat enemmän!
…mutta ei… Eihän me niin voida tehdä! Me etsitään se Hetipiti niminen keppihevonen, ja ratsastetaan autuaasti näennäinen säästö persauksen alla pehmikkeenä kohti katastrofin-punaista auringonlaskua…
